Viimeisiä viedään

Terveisiä meiltä. Joulupukki kävi ja toi tullessaan uuden kameran ja putken. Niitä on sitten opeteltu käyttämään. Kaiken muun tekemisen suhteen on takki tyhjä.
Kohta on uusi vuosi. En lupaa mitään. Mutta toivon onnea ja rakkautta koko vuodelle.

Hyvää joulua

Rauhallista ja ihanaa joulun aikaa kaikille blogini lukijoille!

Kuvia

Viime vuonna tähän aikaan haaveilin lumikengistä. Nyt metsästä voi vielä löytää suppilovahveroita.




Martta kasvaa aika vauhtia. Se on hyvää seuraa lenkeillä. Iloinen ja tarkkaavainen pentu.

Välillä metsään innostuu lähtemään nelijalkaisten lisäksi myös kaksi jalkaisia. Silloin ei mennä pihalta kovin kauaksi.

kynttilä

Osallistun tällä kuvalla ekaa kertaa elämässäni Makroviikot haasteeseen. Jossa siis tällä viikolla aiheena kynttilä.

Haaveilen opiskelevani enemmän valokuvausta, saisin sen ympättyä varmasti osaksi nykyisiä opintojani jos vain löytäisin jostain sopivia kursseja. Minulla on hyllyssä kirjojakin, ja luen kamera lehteä ja selailen välillä netistä josko olisi sopivia kursseja tai jotakin. Yleensä selailulla on se hyvä puoli että innostun. Kuvaan ja säädän. Ja vaikka en opiskeluiden suhteen tullut hullua hurskaammaksi niin opimpa taas jotakin uutta. Säätämällä. Valokuvaus urani etenee siis hitaasti mutta varmasti!

Jalat

071: Jalat Osallistun seuraavilla kuvilla inspiroidublogin valokuvaushaasteeseen.




Piti ottaa oikeen useampi kuva pennun valtavista tassuista. Omat jalkani ikuistin villasukissa. Talvisin ei käytännössä muita sukkia tule edes pidettyä.

Itsenäisyyspäivänä meillä oli lunta. Olin silloin kiireinen keittiössä ja ajattelin että ulkoilutan kameraani huomenna. Huomenna lumi jo oli mennyttä. Pitäisi aina muistaa tarttua hetkeen. Huomenna voi jo olla liian myöhäistä.

Itsenäisyyspäivän tunnelmia

Sain mahtavan hyvän idean Paapiin blogista. Olen hyvä äiti ja askartelen lasten kanssa sokeri linnoja. Tietenkään meiltä ei kaapista löytynyt sellaista valmista sokerikuorruteliimaa joten väännettiin itse tomusokerista. Mies toki yritti ehdottaa erikeeperiä, mutta ei kelvannut.
Itse teko prosessi oli ainakin lapsista hauskaa. Nuorimmainen lähinnä söi "liimaa" ja rakensi hampurilaisia kolmesta sokeripalasta, vanhemmat lapset saivat jo ihan linnojakin aikaiseksi. KAikki neljä joka tapauksessa keskittyivät rakennus prosessiin erittäin tarkkaavaisina.


Näppäränä äitinä en tullut ajatelleeksi linnojen siirtämistä. Ja kun liima ei tosiaan ollut mitään erikeeperiä niin siirtovaiheessa linnat kokivat erinnäisiä vaurioita.
Vauriot viimeisteli vielä se että nuorin poika kolautti tarjottimen lattialle. Pieni itkuhan siitä seurasi, tietenkin.

Mutta eipä hätää. Nokkela äiti lykkäsi kaikki linnan rauniot pataan ja keitti lapsille lohdutus toffeeta. Maukasta, mutta ah niin äkkimakeaa.


Adventtikynttilän jalka on koristeltu sammaleella, kuivatuilla appelsiinirenkailla ja kanelitangoilla.
Itsenäisyyspäivän muita makeita herkkuja. Marianne tryffelit ja valkosuklaa-pipari-tuorejuusto tikkarit. Aivan mainio makuyhdistelmä muuten.


Suolaisetherkut unohdin kuvata, mutta kehuskelempa hieman silti. Graavasin lohta ensimmäistä kertaa elämässäni ja hyvin meni! Leivoin itse limppua ja tein näkkäreitä, alla kuva.
Kaiken kaikkiaan oli mukava ilta. Kiitos vieraille, onnea Suomelle itsenäisyyspäivän johdosta ja eläköön suvaitsevaisuus!

Viherpeukalo

Käytiin muutama päivä sitten lasten kanssa metsässä hakemassa vähän materiaaleja joulukoristeluihin. Vaikka ulkona ei joululta vielä näytäkkään niin parhaamme tehdään että joulumieli saadaan sytyteltyä. Ja ihan hauskaa lasten kanssa oli kukka-asetelmaa tehdäkkin.
Turvallisyys syistä asetelmassa palaa led-kynttilä.


Meillä on tuollainen perinteinen adventtikalenteri mihin joka päivä tulee uusi hahmo. Sen koristukseksi tuotiin kaksi pientä kuusta juurineen.

Huomenna meille tulee ystäviä itsenäisyyspäivän viettoon. Menu on jo mietitty ja osa ruuista tekeytyy jääkaapissa. Kohta ruvetaan näkkileivän leipomiseen lasten kanssa. Kivaa valmistella huolella ja antaumuksella. Toivottavasti makukin menee nappiin.