Laukussa leipää ja piimää vaan

Viime aikoina meillä on eletty reissu elämää. Ensin mieheni oli omilla teillään Norjassa, sen jälkeen olimme koko porukalla Turkissa ja sieltä palattuamme lähdin vielä Puolaan. Kun tähän vielä yhdistellään nuorimmaisen päiväkodin ja koulujen ja alku, isommilla kolmannen ja neljännen luokan alku ja nuoremmalla pojallani ensimmäisen luokan aloittaminen, niin voi melkeen todeta tapahtumaa olevan tarpeeksi.

Perheen yhteistä Turkin matkaa ja omaa reissuani Puolaan Prozart -tapahtumaan on turhaa verrata keskenään. Turkissa lomailu pyöri uima-altaan ja meren välisellä ohuella kaistaleella. Luin viikon loman aikana neljä kirjaa, mikä ehkä kertoo kaiken oleellisen loman luonteesta.

Mitä taas tulee Puolan reissuun.  Kuvailisin sitä ehkä taideretriitiksi. Hieman epätodelliseksi omaksi pieneksi maailmakseen. Sellaiseksi, jonka päätytyttyä ei ole varma mikä oli totta ja mikä kuvitelmaa. Tarkempi matkakertomus on tulossa Paperillalehteen.

  Kannattaakin käydä lukemassa lehden blogista mielenkiintoisia esittelyitä lehden tekijöistä. Ja muista syyskuussa starttaava 30&30 omakuvahaaste! Minä menen takaisin sänkyyn potemaan ensimmäistä syysflunsaani.

Ja vielä, uusimmassa Ihana lehdessä oli juttu Voimauttavan skräppäyksen kurssistani! Aika upeaa!