Välillä tuntuu että tämä askartelu ja bloggaaminen on yksinäistä hommaa. Ja tapahtumiin lähtiessä saattaa mielessä käväistä että tunnenko mä edes ketään sieltä. Etenkin kun en ole voinut moneenkaan tapahtumaan viime vuosian osallistua (ja taas jää stadiskräppi väliin koulun takia. Tylsää!!).
Mutta kaikille arpojille tiedoksi.
Huoli pois. Jo hotellin aulassa tunnistaa askartelian. Ihan oikeasti. Ilman nimilappuakin.
Näin se taisi mennä - törmättiin jo hotellin aulassa ;D Tämä on upea leiska - ihastelin tämän tunnnelmaa jo livenä paikanpäällä!
VastaaPoistaIhania yksityiskohtia! Ja kauniit värit!
VastaaPoistaNuo kuusikulmiot on alkanut viehättää muakin jostain syystä?!
Nuo askartelutapaamiset antaa niin paljon että kannattaa uskaltaa, eikö?
Askartelutapaamiset on kyllä kivoja, pitää itsekin osallistua niihin useammin jatkossa.
VastaaPoistaIhana leiska ja mäkin muuten napsuttelin noita pilviä Elinan leikkurilla. Olin ihan myyty, kun sellaisen näin. Pakko saada itsellekin.
Taru, oli mukava tavata! Ei kyllä voinut erehtyä siitä ettetkö olisi tulossa askartelemaan ;)
VastaaPoistaNiinu, kiitos! On kyllä aina tosi mahtavaa nähdä ihmisiä ihan oikeasti eikä vaan ihastella töitä täältä ruudun takaa.
Puuhis, kiitos. Hakitsin itsekkin jo pientä tilausta... :D
Ihana, ihana!
VastaaPoistaHotellin aulassa todellakin tunnistaa :) Ja täällä ainakin on intoa vieläkin IS:n jäljiltä! Ihana leiska!
VastaaPoista