Skräppäys -Minä ja mun kamera

Nyt kun tuntuu, että askartelun ilo on löytynyt, niin sivuja syntyy helposti. Tekeminen on kevyttä ja mukavaa, juuri sellaista kun sen täytyykin olla. En ole koskaan liiemmin sressannut luovista tauoista, enkä tehnyt niin nytkään. Luovuus ja tarve ilmaista itseään eivät katoa mihinkään, vaikka välillä kuluisi pidempikin aika ettei askartelutarvikkeisiin tule tartuttua. Etenkin kun askartelu on myös työtä, on tärkeääkin pitää pieniä luovia taukoja.

Veljeni häät olivat vähän aikaa sitten ja niihin askartelin viirinauhoja. Muutama viiri oli jäänyt työpöydälleni levälleen, joten käytin ne tähän sivuun. Omakuvan nappasin illalla, häiden jälkeen, juuri ennen nukkumaan menoa. Taltioin häitä kamerani kanssa, mutta illalla tajusin, ettei minulla ole yhtään kuvaa itsestäni koko päivältä.

Tähän sivuun olen sutinut hirvittävän määrän siirtokuvia! Muutoin sivussa ei liene mitään ihmeellistä. Perusrentouttavaa, leikkaa, liimaa, askartele osastoa. Vaikka tykkäänkin pelata maalien ja mömmöjen kanssa, on minusta välillä äärimmäisen rentouttavaa tehdä tälläisiä siistejä ja simppeleitä sivuja. Toiset tunnelmat eivät kaipaa mixed mediaa välittyäkseen.

Mukavaa viikonloppua!