Etusivu PageMina PageKurssit PageOhjeita PageLinkkeja PagePaperilla-lehti

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

#8 Sinisestä kankaasta

Tänään vieraana on Maikko. Hänen blogiinsa Askartelupöydän ääressä voit tutustua täällä.


Pitäisi ottaa enemmän omakuvia ulkona, eikä välittää muiden ihmettelystä. Pitäisi kokeilla, miltä tuntuu olla jotain muuta kuin normaalisti on. Pitäisi olla rohkeampi.

Otin siis itselleni ison ja viime aikojen ajoittaisesta tsemppaamisesta huolimatta edelleen melko harvinaisen askeleen, menin kerrostalomme kellarikäytävälle ja nappasin kuvan. Nappasin itse asiassa aika monta kuvaa, ja saunavuoroltaan tulleet naapurit pyörittelivät päätään. Pyöritelkööt. Naapuritalon ikkunassakin näkyi liikettä. Näkykööt. Pihalla liikkuneet ihmiset hidastivat kulkuaan, mutta hidastakoot. Tässä minä seison, ihan kokonaisena enkä vain kasvokuvana, ja olen edes vähän naisellinen. Pidän korkokenkiä sekä uutta, sinistä takkiani. Aikuismaista ja naisellista takkiani, jonka ostin hetki sitten. Ei mitään pyöräilyvaatteita eikä retkeilyvaatteita, ei ikivanhoja kotivaatteita. 

Aivan kuin olisin menossa treffeille, vaikka mies odottaakin kotona. Itse asiassa pitäisikin mennä treffeille hänen kanssaan ja pukea päälle tämä uusi takkini. Mutta oli tilanne mikä hyvänsä, luultavasti mieheni ei ikinä jaksaisi ottaa minusta näin montaa kuvaa kuin itse otan. Osaisinkohan edes olla kenenkään toisen kuvattavana samalla tavalla kuin olen nyt itseni kanssa? Rennosti ja omana itsenäni, sellaisena kuin itse haluan itseni kuviin tallentuvan? Mutta ei se haittaa, voinhan aina, tai edes silloin tällöin, ottaa kameran ja tallentaa tunteen, hetken tai ajatuksen kuvaksi ihan itse.

Skräppäämisen myötä omakuvat ovat muuttuneet itselleni tärkeämmiksi. Toisaalta olen löytänyt niiden kautta myös uuden näkökulman valokuvien ottamiseen sekä oman elämäni taltioimiseen. Kaukolaukaisimen kanssa omakuvien ottaminen onkin helpottunut huomattavasti. Kyseisen pienen kapistuksen avulla tilanteessa pystyy mielestäni jopa rentoutumaan ja olemaan luontevasti sekä kuvaaja että kuvattava. Minun pitäisi kuitenkin vielä oppia olemaan välittämättä muiden ihmettelystä, koska minäkin olen kuvan arvoinen.





Valokuvaamisen iloa!

4 kommenttia:

  1. Sanoja, jotka saa ajattelemaan. Liippaa läheltä omia tunnelmia.

    Niin hienoja kuvia, erittäin kunnioitettavaa että pitäisi sana korvattiin otin, kokeilin ja olin rohkealla.

    Kuva on paljon enemmän kuin vähän naisellinen.

    Kiitos, postaus jota ei kannattanut missata.

    VastaaPoista
  2. Maikko, tämä on niin kaunis! Sinä, kuvat ja sanat! Todella kaunis. Tuo kollaasi on huikea, varmasti aarre sinulle. Tätä on ihana jäädä miettimään täksi päiväksi, kiitos sinulle!

    VastaaPoista
  3. Minä en osaa oikein ottaa omakuvia, pyydän aina jotakuta toista ottamaan kuvan. En nimittäin ole opetellut käyttämään tuota kaukolaukaisinta. Mutta hieno kuvasarja.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit, vielä kivempaa jos kommentoit!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.